Yleistä luonnonväreistä

Luonnon kasvien ja sienien sisältämiin väriaineisiin ja niiden pitoisuuksiin vaikuttavat mm. kasvuvaihe, maaperä ja sääolosuhteet. Lisäksi lopulliseen väriin vaikuttavat värjäyksen olosuhteet kuten lämpötila, käytetyt puretusaineet ja pH (väriliemen happamuus). Tästä johtuen niillä värjätyt tuotteet ovat aina uniikkeja. Värit eivät ole toistettavissa samallakaan reseptillä. Lisäksi värjäykselle on tyypillistä, että väri ei jakaudu tasaisesti lankoihin. Varsinkin silloin kun langat värjätään yhdessä kasviaineksen kanssa. Käytettäessä luonnonvärejä lankoihin voi jäädä jäämiä kasvin osista (varsinkin jauhetuilla väriaineilla), vaikka langat pestään värjäyksen jälkeen. Mahdollinen kasvikuitu lähtee yleensä irti käytön ja viimeistään ensimmäisten pesujen yhteydessä.


Värjättyjen tuotteiden hoito ja säilytys

Luonnonväreillä värjätyt villa- ja villasekoitelangoista valmistetut tuotteet pestään villan ja silkin pesuun tarkoitetulla neutraalilla pesuaineella (pH ~ 7) käsin haaleassa vedessä. Hapan tai emäksinen pesuaine voi vahingoittaa kuitua tai tuotteen alkuperäinen väri voi muuttua. Pesuvesi pidetään mahdollisimman tasalämpöisenä ja tuotetta käsitellään hellävaraisesti. Säännöllinen tuulettaminen vähentää tarvittavien pesukertojen määrää. Luonnonvärien valonkestävyys on käyttötekstiileissä pääosaltaan hyvä, mutta värit haalistuvat auringossa. Tästä johtuen tuotteen säilyttämistä, tuulettamista ja kuivaamista tulee välttää suorassa auringon paisteessa. Lisäksi luonnonväreillä värjätyt tuotteet voivat päästää väriä kosteana ja pesussa.

Luonnonväreillä värjättyjen lankojen jälleenmyyjä: Rosa Matilda

Avaa tästä lankojen hoito-ohje ja hinnasto.


Luonnonväreillä värjätyt langat

Villa- ja villasekoitelankojen luonnonväreillä värjääminen on suoritettu kattilavärjäyksenä pienessä mittakaavassa (eräkoko 0,3 kg) ja teollisessa mittakaavassa (eräkoot 5 ja 9 kg). Teollisen mittakaavan värjäykset suoritettiin kouluprojektina yhteistyössä Wetterhoff Oy:n värjäämön kanssa. Seuraavassa on esitetty lyhyesti projektin tuloksia.


Värjäysprosessi



Langat värjättiin luonnonväreillä kattilavärjäyksenä ja värjäysprosessi skaalattiin
teolliseen mittakaavaan.

Väri- ja puretusaineet:
krappi eli värimatara (1:1), aluna (10 %) ja viinikivi (5 %)
värireseda (1:1), aluna (10 %)
sinipuu (2:15), aluna (10 %)

Langat:
100 % karstavillalanka
80 % villa- ja 20 % polyamidi -sekoitelanka
75 % villa- ja 25 % polyamidi -sekoitelanka (ohut)
75 % villa- ja 25 % polyamidi -sekoitelanka (paksu)
70 % villa- ja 30 % silkkilanka
100 % merinovillalanka (Extrafine)
100 % merinohahtuvavillalanka


Kattilavärjäys

Lankojen pesu (käsinpesu)
Puretus (hidas lämmitys, 80-90 °C, 1h)
Värin uuttaminen
Suodatus
Värjäys (hidas lämmitys, 60-70 tai
80-90 °C, 1h)
Pesu + huuhtelut (etikan lisäys yhteen huuhteluveteen)
Kuivaus

Teollinen värjäys

Lankojen pesu (50 °C, 20 min)
Puretus (2 °C/min, 80-90 °C, 1h)
Värin uuttaminen
Suodatus
Värjäys (2 °C/min, 60-70 tai 80-90 °C, 1h)
Pesu + huuhtelut (etikkahapon lisäys yhteen huuhteluveteen)
Linkous
Kuivaus



Kattilavärjäyksessä lankoihin saatiin selvästi voimakkaammat värit. Värin tehokas uuttaminen vaatii teollisessa mittakaavassa lisäkehitystä.

Väri tarttui lankoihin epätasaisesti väriaineen (krappi) ollessa suodatinpussissa värjäyksen aikana. Värin epätasainen jakautuminen oli selvempää kattilavärjäyksessä, missä myös sekoitus oli tehottomampi.

Suodatinmateriaalista läpimennyt hienojakoinen väriaine tarttui värjäyksen aikana lankoihin. Jauheen peseminen langoista vaatisi tehokkaamman pesun. Parhaiten väri karisee langoista irti kuivana. Lankoihin saatavat värit ovat voimakkaammat, jos väriaineet ovat mukana värjäyksessä.

Kymmenen kilon värjäysastiassa värjätyt langat (väriresada, sinipuu) tuntuivat karkeammilta kuin viiden kilon astiassa värjätyt (krappi).

Sinipuulla värjätyt langat (teollinen värjäys) päästivät voimakkaasti väriä sekä kosteana että kuivana. Värin irtoamista testattiin pienessä mittakaavassa. Jälkipuretus raudalla (2 %)- ja alunalla (25 %) paransivat värinkestoa. Myös lankojen uudelleenpesun jälkeen väri pysyi paremmin langoissa.

Yhteenvetona värjäyksen skaalaamisesta voidaan todeta, että työ onnistui hyvin. Perinteiset värjäysastiat soveltuivat luonnonväreillä värjäämiseen. Värjäysprosessi vaatii kehittämistä ja optimointia.


Värien kestotestit

Luonnonväreillä värjätyistä langoista määritettiin värien päivänvalon-, pesun- ja vedenkesto soveltaen SFS-EN ISO 105-B01:2000, SFS-EN ISO 105-C10:2007 ja SFS-EN ISO 105-E01:2010 standardeja. Testaus suoritettiin käyttäen kahta rinnakkaista näytettä.

Värin päivänvalotestiä varten langat pyöritettiin pahvisuikaleiden päälle. Näytteitä pidettiin päivänvalokaapissa (10000 lux) neljä viikkoa.

Värin pesun- ja vedenkestotestiä varten langoista neulottiin koneella n. 4 cm x 10 cm näytepalat. Pesutestissä käytettiin yksikuitukangasta (villa, puuvilla) ja vedenkestotestissä monikuitukangasta (puuvilla, silkki, villa, polyamidi). Näytteet mitattiin spektrofotometrillä ennen testiä ja sen jälkeen käyttäen CIELab-järjestelmää.

Luonnonväreillä värjätyt langat haalistuivat ja muuttuivat sävyltään päivänvalotestissä. Selkein muutos oli keltaisuuden pieneneminen sininen-keltainen –asteikolla. Tummuusasteen- ja värinmuutos oli voimakkain sinipuulla värjätyissä näytteissä.

Värin päivänvalon kestotesti

Kattilavärjäys

 

Teollinenvärjäys

Ennen testiä

Testin jälkeen

Näyte

Ennen testiä

Testin jälkeen

Krappi 1

100% karstavilla

Krappi 2

100% karstavilla

Krappi 3

100% karstavilla

Värireseda 1

100% karstavilla

Sinipuu 1

100% karstavilla



Langat tulee säilyttää auringon valolta suojattuna.

Värien pesunkestot olivat pääsääntöisesti hyvät. Langat saattavat kuitenkin päästää väriä pesussa.

Värien vedenkestot olivat pääsääntöisesti hyvät. Langat saattavat kuitenkin tahria kosketuksissa olevaa kangasta.

Langat saattavat päästää väriä pesussa ja kosteana.